Viherpeukaloton viidakkoaan vailla!

Suru-uutisia

2010-07-13T17:55:00.007+03:00

R.I.P. Lissu (Nepukatin Geisha) 3.4.1998-13.7.2010

Suuren ilon jälkeen pitää ilmeisesti tulla myös suuri suru.

Tänään nimittäin nukkui pois minun todella rakas koirani Lissu. Se jäi asumaan vanhempieni luokse, kun muutin kotoa pois opiskelemaan Helsinkiin, koska se ei olisi koskaan tottunut kaupunkielämään. Se oli kuitenkin minulla aina mielessä ja rakastin sitä koko sydämestäni.

Se oli viikonlopun aikana mennyt nopeasti huonoon kuntoon. Äitini löysi siltä yhdestä nisästä ison patin samoihin aikoihin. Se vietiin eilen lääkäriin, jossa se kuvattiin. Sillä oli iso nisäkasvain, joka oli levittäytynyt todella suurelle alueelle. Myös keuhkot olivat täynnä kasvaimia, joten koiran olo oli todella tuskainen. Nyt jälkeen päin ajateltuna merkkejä on ollut pitkään jo ilmassa, mutta niitä ei vain osattu yhdistää muuhun kuin normaaliin vanhenemiseen. Lissu oli vähän reilu 12-vuotias. Lääkäri suositteli mahdollisimman pikaista eutanasiaa. Lissu sai muutamia vahvoja kipulääkkeitä mukaan, joten ehdin käydä sen vielä tänään hyvästelemässä. En halunnut lähteä nukutukseen mukaan, koska en olisi sitä luultavasti kestänyt katsoa. Vanhempani kävivät tänään viemässä sen eläinlääkäriin, jossa se nukkui rauhallisesti pöis klo 16.45. Se tuhkataan ja vanhempani hautaavat tuhkat mökkimme metsään, jossa Lissu sai juoksennella vapaana ja jossa se oli onnellinen. Tämä oli iso isku koko meidän perheellemme, sillä Lissu oli rakas perheenjäsen kaikille, myös veljelleni, joka oli jo muuttanut kotoa pois, kun Lissu tuli meille. Koko perhe hyvästeli tänään Lissun, joka vielä viimeiseen asti jaksoi lääkkeiden ansiosta olla reipas ja iloinen. Silmistä ja käytöksestä tosin näki, että koira oli todella väsynyt. Syötimme sille kaikkia sen lempiherkkuja ja annoimme viimeiset halit ja rapsutukset. Nyt se pääsi vihdoin kivuistaan, vehreämmille jänismaastoille.

Ikävä jää suunnaton, ja tulee olemaan todella raskasta tottua menetykseen, erityisesti vanhemmilleni, joilla ei ole enää kotona sitä rakasta heiluhäntää tervehtimässä.

Satumainen juhannus maustettuna yhdellä isolla yllätyksellä!

2010-06-26T18:05:00.009+03:00

Juhannus kului Helsingissä, sillä jouduin töiden takia pysymään kaupungissa. Silti tämä juhannus oli ehkä elämäni paras. Miksi, se selviää tämän blogauksen loppupäässä... Juhannusta ennen kuitenkin vierailimme vanhempieni luona, ja siltä reissulta näppäsin muutamia kuvia äitini pihasta. Myös kissaherroista laitoin taas yhden päiväunikuvaan, noita kun tulee otettua vähän koko ajan...

Kissalan pojat makoisilla päiväunilla...jälleen kerran! :)

Äitini on saanut tämän kauniin orkidean kukoistamaan. Tässä yksilössä oli kuvanottohetkellä 19 kukkaa (ihan kaikki eivät tässä kuvassa näy).

Tässä kuva vanhan kotitaloni pihalta. äitini on kunnostanut vanhan lasten hiekkalaatikon tällaiseksi ihanaksi kukkapenkiksi. Keskellä on pieni suihkulähde, joka tosin melko harvoin on päällä. Minusta tämä on ihana idea ja kauniin näköinen. kuvaustaidoillani en tosin onnistunut nappaamaan parempaa kuvaa...

Matkalla takaisin Helsinkiin poikkesimme Nurmijärven Myllykoskella. Koski on hienon näköinen kokonaisuudessaan, tässä vain pieni kuva osasta kuohuja. Kosken alue on muutenkin aivan ihana paikka, yksi lempipaikoistani vanhalla kotipaikkakunnalla. Sieltä lähtee myös luontopolkuja ympäriinsä. Koskella on myös grillausmahdollisuus ja paljon ihanaa luontoa katseltavaksi!

JUHANNUS HELSINGIN SEURASAARESSA

Juhannuksena olimme töitteni takia siis jumissa Helsingissä, mutta päätimme kuitenkin aattona suunnata Seurasaareen katsomaan kokkoa ja makustelemaan juhannustunnelmaa. Seurasaari on todella kaunis paikka, enkä ollut siellä käynyt aikoihin. Matkalla Seurikseen kävelimme Helsingin Taidemuseon pihan ohi, josta löysimme tällaisen ihanan suihkulähteen! Mielestäni tämä on aivan hurmaava ja tosi hauska idea!...

...Merenranta oli loppuillasta aivan täynnä veneitä, joiden kansilta ihmiset seurasivat kokkojen sytyttämistä. Merellä seilasi myös kirkkovene, jossa matkusti vihkipari, joka oli valittu vihittäväksi Seurasaaressa juhannusaattona. Näky oli mahtava! Rakastan todella paljon merta ja viihdyn parhaiten meren äärellä...

...Illalla rantaan sytytettiin kaksi kokkoa, jotka paloivat kosteasta säästä huolimatta komealla liekillä...

...Juhannusaaton kohokohta oli minulle kuitenkin ehdottomasti se, että rakas poikaystäväni kosi minua meren äärellä illan hämärtyessä! :) Hän oli ostanut meille oikeaa sampanjaa, joka maistui taivaallisen hyvälle. Kihloihin menosta oli kyllä puhuttu, mutta en osannut aavistaa mitään, ennen kuin poikaystävä pyysi sulkemaan silmät. Hän oli kirjoittanut aivan ihanan kortin, jossa kosi minua ja taustalla soi meille erittäin tärkeä kappale seurustelumme alkuajoilta. Poikaystävä oli myös kysynyt "kihlautumislupaa" vanhemmiltani aiemmin viikolla kun vierailimme vanhempieni luona. Kyllä tuli ilonitku, ja taisi poikaystävänkin silmä vähän kostua. Muuta en juuri nyt voi sanoa, kuin että olen todella onnellinen!!!! :) Sormukset on vielä hankkimatta, mutta olemme jo katsoneet mieleisemme, pitäisi vain saada tietää oikea koko.

Eli voisin sanoa, että vaikka jouduinkin töiden takia viettämään juhannusta kaupungissa, ei se olisi kuitenkaan voinut mennä paljon täydellisemmin! :)

I love summer!

2010-06-23T10:39:00.006+03:00

Kisut viettivät yhteisiä päiväunia tuossa päivänä eräänä. En ikinä kyllästy katselemaan, kun kisut vain nautiskelevat elämästä!

Tässä Niilo "kolmijalkaisena versiona"! :D

Nipa tykkää aina oikaista itsensä "sammakkoasentoon", tässä esimerkki siitä tietokonepöydän päällä! :)

Nappasin muutaman kuvan kävelylenkiltä lähellä kotia. Ihania syreeneitä ja kukkaistutuksia!!

Tänään menemme grillaamaan vanhempieni luokse vähän kauemmaksi Helsingistä. Poikaystäväni äiti on Suomessa käymässä ja lähtee myös kanssamme. Hän tapaa vanhempani nyt ensimmäistä kertaa! :) Yritän napata muutaman kuvan vanhempieni pihasta, äiti on laittanut puutarhan ihanan näköiseksi!

Anopinkielen kasvua

2010-06-18T17:36:00.010+03:00

Aiemmin keväällä onnistuin lähes tappamaan anopinkielen, jonka sain veljeltäni. Blogasin siitä aiemmin keväällä, ja silloin se oli väriltään lähes valkoinen, kun oli ollut valottomassa vaatehuoneessa. Nyt tuo kaveri kuitenkin on lähtenyt ihan uuteen kasvuun ja uusia lehtiä pukkaa koko ajan. Lehdet ovat edelleen aika vaaleita, koska kasvi on makuuhuoneessamme, jonne ei paljon valoa tule. Olisi kiva laittaa se paremmalle paikalla ja ehkä se kasvaisikin paremmin, mutta nuo kissat, nuo kissat.. Ne olisivat ihan heti sen kimpussa, joten sen on pakko nyt tyytyä oloonsa tuolla hämärässä katonrajassa kaapin päällä.

Belgiassa ollessani törmäsin muuten tällaiseen puuhun, joka on mielestäni aivan kuin tällipaju Harry Pottereista! Tuollainen voisi olla kiva omallakin pihalla (jos joskus on omaa pihaa) :)

Eilen laitoin "uudet" verhot makuuhuoneeseen, ilme muuttui ihan kokonaan. Tykkään kyllä kovasti! Kuva tosin on vähän huono, mutta antaa ehkä jotain suuntaa. Nuo verhot olivat vanhassa asunnossani, ja nyt laitoin ne toistaiseksi ikkunaan tähän yhteiseen asuntoon. Uusia vähän pimentävämpiä verhoja koitamme metsästää nyt kesän aikana.

ABC

2010-06-14T22:51:00.004+03:00

Yaelian oli blogissaan listannut elämänsä aakkosia. Tapan tässä aikaa ja koitan pysyä vielä hetken hereillä odotellessani poikaystävääni töistä, ja niinpä voisin laittaa omiakin aakkosia tänne...

A - Aurinko. Rakastan aurinkoa ja aurinkoisia päiviä, vaikka saankin auringosta valitettavasti aurinkoihottumaa. Valoisuus ja lämpö voittaa silti lievän kivun. :)

B - Billy Corgan. The Smashing Pumpkinsien laulaja, jolla on ihana persoonallinen ääni ja laulutyyli.

C - (The) Cure. Uskomaton bändi!

D - Danzig. Bändi, josta pidän ja myöskin puolalaisen Gdanskin kaupungin vanha nimi. Olemme suunnitelleet lomareissua Gdanskiin elokuussa, saa nähdä onnistuuko.

E - Eläimet. Rakastan eläimiä, ja ollut elämäni aikana paljon eläinten kanssa tekemisissä. Nyt odotan sitä, että on varaa ja tilanne hankkia oma koira. Rotu, johon olen rakastunut on australianterrieri.

F - Festarit. Aiemmin tuli juostua monilla festareilla joka kesä, mutta nykyään tahti on rauhoittunut (osittain kesätöiden viikonloppuvuorojen takia). Tänä kesänäkin menen kuitenkin ainakin Helsingin Tuska-festareille Paljon mahtavia muistoja!!

G - Google. Jokapäiväisessä käytössä.

H - Hevoset. Pyörin kymmenisen vuotta hevosten parissa niin ratsastus- kuin ravipuolellakin. Hevosia on nykyään kova ikävä!

I - Ikävä. Ikävä on usein seurana, sillä vaikka asummekin yhdessä poikaystävän kanssa, emme töiden ja opiskelujen takia useinkaan ehdi sanomaan toisillemme muuta kuin hyvää yötä. Ikävä on osittain kaunis ja osittain raastavan tuskainen tunne.

J - Jalat. Ruumiinosa, johon olen itsessäni tyytyväisin. Pidän kävelystä ja kävelyyn luonnollisesti tarvitaan jalkoja. Olen aikamoinen pikakiituri kävelijänä, melko huvittava näky varmaankin...

K - Kesä. Yksinkertaisesti rakastan kesää.

L - Loma. Olen kovasti loman tarpeessa, ja odotan elokuussa häämöttävää kovasti.

M - Musiikki. Ilman musiikkia en voisi elää. Kuuntelen, soitan, elän musiikkia.

N - Niilo. Toinen rakkaista kissoistamme.

O - Otto. Ja Otto on se toinen ihana kattimme!

P - Parisuhde. Erittäin tärkeä asia minulle.

Q - (The) Queen. Mahtava bändi, jota olen kuunnellut ihan lapsesta asti.

R - Rakkaus. Tärkeä asia, jonka eteen olen valmis tekemään paljon töitä.

S - Stressi. Stressaan aivan liikaa ja ihan liian monista asioista. Siitä johtuu, että olen usein myös kipeänä.

T - Rakas poikaystäväni, elämäni rakkaus! <3

U - Ulkomaat. Kaipaan kovasti ulkomaille.

V - Viherkasvit. Rakastan! :D

W - Waffles. Ihania herkkuja! Belgiassa pääsin nautiskelemaan mahtavista vohveleista! :D Tähän voisi laittaa myös Wolverine, joka on lempi hahmoni Marvel sarjakuvista (josita lisää seuraavassa :D )

X - Xavier. Professori X eli Charles Xavier, Marvel-sarjakuvissa seikkaileva hahmo. Olen lapsesta asti lukenut Marvel-sarjiksia ja luen niitä edelleen, vaikka en pidäkään uudemmasta piirustus- ja väritystyylistä kovin paljon. Muitakin sarjiksia tykkään lukea.

Y - Yö. Olen aikamoinen yökukkuja, ja aina kun ei ole aamulla aikaista herätystä tykkään valvoa myöhään. Pidän jotenkin öisestä tunnelmasta, kun muut nukkuvat.

Z - Zombie. The Cranberriesin legendaarinen biisi! :)

Å - Åkerfeldt. Yhden lempibändeistäni Opethin laulajan sukunimi.

Ä - Äiti. Rakas ja tärkeä ihminen.

Ö - Ööö...Nyt ei tule muuta mieleen kuin kotikaupunginosani ruotsinkielisen nimen viimeinen kirjain! :D

Ihania belgialaisia vohveleita, joita olisin voinut syödä vaikka joka päivä! Kuva otettu Brysselissä toukokuussa 2010.

Pitkästä aikaa taas täällä! :)

2010-06-14T19:17:00.007+03:00

Huh. Edellisestä postauksesta on ehtinyt kulua ihan liian kauan, ja tämäkin postaus jää vähän tyngäksi.

Kevään aikana olen ehtinyt tehdä monenlaista: käydä kurssilla Belgiassa, saada opinnäytetyön jo aika hyvälle mallille, paiskia kovasti töitä, pitää ihan ihan lyhyen loman ja aloittaa kesätyöt. Nyt paiskin siis tosiaan kesätöitä, minkä lisäksi teen vielä yhtenä iltana henkilökohtaisen avustajan työtä, jota teen normaalisti opiskelun ohella. Hommaa siis riittää, ja voimat ovatkin olleet ihan finaalissa viime kuukausina. Siinäpä oikeastaan suurin syy siihen, ettei oikein ole tullut kirjoiteltua tännekään.

Mutta nyt koitan taas vähän ryhdistäytyä. Tänään olen puuhastellut kasvien parissa taas pitkästä aikaa, kun istutin äidiltä saamani peikonlehden altakasteluruukkuun. Tähän asti se oli vain vesimaljakossa, mutta juuret alkoivat näyttää vähän mätänemisen merkkejä ja tuli kiire siirtää se. Toivottavasti se vielä pelastuu, tykkään kyseisestä kasvista nimittäin todella paljon.

Kisut voivat hyvin, ja ovat yllättävän hyvin jättäneet kasvit rauhaan, kun kasvit ovat olleet tuolla kasvitelineessä. Eli teline on siis toiminut erinomaisesti! :D Laitan jossain vaiheessa tänne tuoreita kuvia kasveista. Ai niin, ja ostin kultaköynnöksen, joka on menestynyt hyvin! Vähän se näytti kuolon merkkejä, kun Belgian-reissuni aikana poikaystävä oli unohtanut kastella tai suihkutella sitä. Mutta selvisin säikähdyksellä, eipä tuo kasvi nimittäin enää ole moksiskaan. Tässä vielä pieni vilaus kasvien nykytilasta! Kukkateline siis vaihtoi paikkaa ikkunanurkkaukseen sohvan taakse, ainakin kesän ajaksi. Talvella se pitää taas siirtää keskemmälle huonetta, etteivät kasvit kuole kylmään vetoon, joka tulee ikkunoista.

Kisutkin ovat itseasiassa saaneet uutta kotiin, sillä tilasimme Saksasta ison kissanpuun niille. Hyvin ovat tykänneet, tosin ihan ylimmillä tasoilla vähän harvemmin oleskelevat. Tässä vähän kuvia uudesta kissanpuusta ja kisuista:

Niilo pähkäilee, kuinkas pääsisikään tuonne hyllyn päälle...

Pojat leikkivät kissanpuussa myös yhdessä! :)

Niilo miettii, miten pääsisi parhaiten löhöilemään "roikkuhyllylle".

Kissojen päiväunia ja uusi kukkateline

2010-04-05T16:46:00.010+03:00

Loma lähenee loppuuaan, mikä on ikävää. Tuntuu, ettei neljä vapaapäivää riitä lataamaan akkuja, varsinkin kun tänäänkin väsäsimme vähän opiskelukaverin kanssa opinnäytetyötä.

Eilen kävimme vanhempieni luona pääsiäispäivällisellä ja toin mukanani vähän tuliaisia kotiin. Sain äidiltäni vanhan kukkatelineen, jota hän ei enää käytä. Ei ehkä mikään maailman kaunein ilmestys, mutta aion laittaa siihen vielä paljon erilaisia vihrekasveja.

Tältä olkkarimme/tupakeittiömme näyttää "uuden" kukkatelineen kanssa:

Sain myös mukaani pistokkaita peikonlehdestä sekä kumipuusta (ficus). Ne ovat nyt maljakoissa juurtumassa. Peikonlehden olisi kai voinut saman tien lykätä multaankin, mutta kotona ei nyt sattunut olemaan tarpeeksi multaa ja kaupaut ovat pääsiäisenä kiinni. Tuo peikonlehti on itse asiassa omani, mutta se on ollut jo muutaman vuoden vanhempieni luona saamassa valohoitoa. Edellisessä asunnossani tuli eräänä kesänä julkisivuremppa ja vein kaikki silloiset vihrekasvini silloin vanhemmilleni. Myös ficus on alunperin minun, mutta olin kokonaan unohtanut sen olemassaolon.

Tämän viikon tavoitteena on saada hankittua muutama uusi viherkasvi tuohon kukkatelineeseen (ainakin haluaisin hankkia rönsyliljan, se taitaa olla tosi helppo viherkasvi) ja istuttaa ainakin peikonlehti.

Tähän loppuun on vielä pakko laittaa muutama kuva noista meidän maukuvaisista! Kisut nukkuivat tänään niin söpön näköisesti päiväunia yhdessä, että napsimme poikaystävän kanssa niistä kilpaa kuvia. Ja yhdessä kuvassa Niilo poseeraa niin suloisesti (vaikka Oton pää vähän onkin heilahtanut), etten voinut vastustaa kiusausta ja olla laittamatta kuvaa tänne! :)

Ihanaa, loma!

2010-04-02T08:42:00.005+03:00

Hyvää pääsiäistä kaikille! :)

Kiire on vihdoin helpottanut. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet tämän kevään tähän asti kiireisimpiä. Tällä viikolla en ole ehtinyt netissä käydä muuten kuin lukemassa sähköpostit, kaikki verkossa tapahtuva sosiaalinen elämä on saanut väistyä. Mutta onneksi nyt on pääsiäisloma! Neljä päivää (tai oikeastaan enää kolme) saa herätä ilman herätyskelloa, ihanaa!

Puutarhakurssilla pidin pienen power point-esityksen parvekeprojektistani. Kerroin siinä, mikä on lähtötilanne ja mitä olen suunnitellut tehdä. Ja lähtökohtahan siis on seuraavan lainen, eli ei ole paljon kehumista...:

Suunnitelmanani on kunnostaa pöytä ja tuolit kauniimman näköisiksi. Niitä ei ole kaiketi tarkoitettu ulkokäyttöön (ovat alunperin poikaystävän äidin Yaelianin), mutta meillä ei ollut niille muuta käyttöä. Olen ajatellut hioa kalusteet (olen tosin kuullut, että se saattaa olla rottingin suhteen hankalaa, mutta aion silti yrittää) ja maalata ne. Maalia en ole vielä päättänyt. Spray-maalikin voisi olla ok. Se ei välttämättä kestä säätä, mutta mikä tahansa mitä teenkin kalusteille on parannus.

Pöydän pintaan aion tehdä mosaiikkityön. Tässä vähän esimerkkiä siitä, mitä minulla on mielessä:

Kuvien lähteet: mosaiikkimiljoo.com

Kasveja olen ajatellut laittaa altakastelulaatikoihin ja myös vähän korkeampiin puisiin laatikoihin. Yhden amppelin saan helposti roikkumaan parvekkeella valmiiksi olevasta telineestä. Olen myös ajatellut kokeilla ympäröidä koko parvekkeen hyvin ohuella ja kevyellä "kaislaseinämällä". Se antaisi vähän näkösuojaa, koska parvekkeen vieressä on kävelykatu. Minua varoiteltiin, että kissat saattaisivat kiivetä sitä pitkin karkuteille, mutta sellainen seinämä joka minulla on mielessä ei kyllä kestä kissojen elopainoa, enkä usko, että ne sitä pitkin yrittävät kiivetä. Eivätkä ne muutenkaan ole parvekkeella koskaan yksin.

Kasveja en ole vielä tarkkaan miettinyt, mutta esimerkiksi tällainen murattivillakko olisi todella kaunis!

Kuvan lähde: puutarha.net

Haluan todella saada parvekkeen tänä keväänä kuntoon, koska se on ainut paikka asunnossamme, joka ei ole vielä ollenkaan "meidän" näköinen. Olisi kiva saada siitä mukava rentoutumispaikka.

Kasvua!

2010-03-25T18:32:00.004+02:00

Nyt alan tajuamaan, kuinka tyydyttävää kasvien kasvattaminen on. Olen ollut aivan innoissani tuosta ohrasta, jota olen kissoille laittanut kasvamaan. Ja nopeasti se onkin lähtenyt kasvuun. Kertoo paljon taidoistani, jos innostun näinkin paljon ohran kasvusta, ohra kun taitaa olla todella helppo kasvattaa... Olisin kyllä voinut kylvää jyviä paljon tiheämmin. Pitänee varmaankin hommata isompi alusta ja ohran jyviä ja laittaa niitä ihan reilusti kissoille kasvamaan.

Toinen kasvi, jonka kasvuun olen ollut todella iloinen on tuo vanhempi palmuvehkani, jonka uusi tulokas on kasvanut muutaman viime päivän aikana ihan huimaa vauhtia. Kaveri on näköjään tykännyt, kun olen aloittanut lannoittamisen.

Ensi viikolla menen ostamaan ainakin yhden amppelin. Ihan varmasti menen. Pakko saada uusi kasvi olkkariin!! Ja toinen tarpeellinen hankinta tulee olemaan kissankarkoite, jota ajattelin suihkuttaa kasveihin. Sattuuko kukaan tietämään, voivatko tuollaiset kissankarkoitteet vahingoittaa kasvia? Täytynee varmaan vierailla jossain kukkakaupassa kysäisemässä...

Tänään täytyy väsätä vielä loppuun yksi opinnäytetyöhön liittyvä power point-esitys, mutta sen jälkeen ajattelin istuttaa sitruunansiemeniä, kuten Yaelian ehdotti. Oi, olisi ihanaa kasvattaa oma pieni sitruunapuu!! :)

Keväthaaveilua ja kiirettä

2010-03-23T21:26:00.008+02:00

Tänään on ollut pitkä päivä opiskelujen ja töiden kanssa. Opiskeluissa on menossa neljäs ja viimeinen pitkä työharjoittelu, jonka lisäksi teen töitä muutamana iltana viikossa. Vaikka harjoittelut ovat todella mielenkiintoisia, ne ovat myös haastavia ja se tuppaa vähän väsyttämään. Sellaisina päivinä kun on vielä töitä harjoittelun jälkeen, päivistä tulee matkat mukaan luettuna sellaisia 12-13 tuntisia. Huh... Kotona onneksi odottavat aina ihanat kissat (poikaystävä valitettavan harvoin voi odottaa, koska hän tekee iltatöitä ja vuoromme menevät useimmiten arkisin ristiin). Tänään haaveilin koko kotimatkan keväästä ja kesästä. Tuntuu, että tämän talven lumikasat eivät ikinä sula pois! Haluaisin jo pian kauniita kukkia parvekkeelle! Tänä keväänä/kesänä olisi myös tarkoitus kunnostaa parvekkeen tuolit ja pöytä. Olisi kiva saada parvekkeelle myös vaikkapa tällainen ihana auringonkukka:

Harjoittelun lisäksi olen myös muutamalla vapaavalintaisella kurssilla, jotka oli pakko tunkea mukaan tähän kevääseen, että saan kaikki kurssit kasaan ennen valmistumista). Valmistun siis tämän vuoden joulukuussa. Olen siis vapaavalintaisella "Puutarha terapiana ja mielenvirkistyksenä"-kurssilla (joo, kuulostaa vähän hölmöltä, mutta opiskelemallani alalla puutarhatoimintaa käytetään usein kuntoutusmuotona). Kurssi on aika lyhyt, eikä todellakaan vaikea, mutta tehdään siellä silti jotakin. Eilen laitoin kurssilla ohraa itämään kissoille, jos ne vaikka sen jälkeen armahtaisivat vähän viherkasvejani... Itämään laitoin myös chiliä ja sitruunamelissaa. Ohran toin kotiin, koska se tarvitsee paljon kosteutta ja koululla en voisi sitä tarpeeksi kastella. Nuo kaksi muuta ovat koululla, enkä ole harjoittelun takia päässyt seuraamaan niiden kasvun edistymistä.

Puutarhakurssilla katsoimme myös vanhan 90-luvulla videoidun pätkän Aarno Kasvin puutarhaohjelmasta. Se oli tahattomasti ja tahallisesti koominen nostalgiapläjäys, joka nostatti muutamat makeat naurut ja antoi pari ideaa parvekkeen laittamiseen. :)

En malttaisi odottaa ensi viikkoon,koska sitten on taas rahatilanteen kannalta mahdollista mennä kauppoihin katselemaan viherkasveja ja muuta mukavaa. Kovasti haluaisin vierailla erityisesti Lanternassa, joka on tässä mukavan lähellä ja jonne pääsee helposti julkisilla. Siellä on myös kaikkea ihanaa kasveihin sekä kodin- ja pihan sisustukseen liittyen! En vain ikinä pääse sieltä pois ostamatta jotain. Mutta sitä täytyy odottaa ensi viikoon asti, koska tällä viikolla kaikki raha taitaa mennä elämiseen...

Terveisin väsynyt, mutta onnellinen Virvatuli

PS: Kissat olivat eilen järsineet lähes kaikkia anopinkielen lehtiä. Harmitti!!!! Kasvi on tietääkseni myös myrkyllinen, mutta eivät kissat ole kyllä osoittaneet mitään erikoisia merkkejä. Täytyy varmuuden vuoksi ja jatkon varalle ostaa kuitenkin lääkehiiltä kaappiin jemmaan...

Ikävä ikkunalautoja kohtaan!

2010-03-22T21:11:00.009+02:00

Kantakaupungista tänne itä-Helsinkiin muuttaneena voin sanoa yhden asian. Vanhojen 20-30- luvuilla rakennettujen talojen ikkunapenkit ovat ihania! Edellisessä asunnossani (jossa asuin reilut 6,5 vuotta) ikkunalaudan/penkin syvyys oli noin 40 centtiä ja siihen pystyi laittamaan vaikka mitä ihanaa!

Tässä vähän mallia siitä, millaiset ikkunalaudat tässä nykyisessä asunnossa on:

En tiedä kuinka hyvin tästä kuvasta saa selvää, mutta kissa seisoo sängyn laidalla (sängyssämme on sellaiset japanilaistyyliset leveät laidat) ja nojaa etutassuillaan puiseen ikkunankarmiin. Eli makuuhuoneeseen on ihan turha edes kuvitella mitään ikkunan eteen, koska ikkunalautaa ei ole ollenkaan (paitsi tietysti amppelin voisi laittaa). Patteri on heti ikkunoiden alla ja sänky niin lähellä ikkunaa, ettei väliin mahdu oikein minkäänlaista tasoa, jolle voisi asetella viherkasveja.

Tässä oikealla olevassa kuvassa taas näkyy se, millainen ikkuna"lauta" olkkarissa on, tai siis ei ole. Edes kisut eivät mahdu siihen istuskelemaan, saatika sitten, että siinä pysyisivät minkäänlaiset kukkaruukut.

Haaveilen vielä jonakin päivänä pääseväni taas asumaan ihanaan vanhaan kerrostaloon, jonka ikkunapenkeillä voisivat viettää aikaa niin kasvit, kissat kuin ihmisetkin nauttimassa auringonpaisteesta. Siihen asti on yritettävä keksiä muunlaisia ratkaisuja (jotka kuitenkin sopisivat jotenkin sisustukseenkin...)

Kissoja ja innoittajia

2010-03-21T14:42:00.011+02:00

Tulinpa sitten vielä bloggaamaan toisen päivityksen. Yaelianin toiveesta laitan vielä muutaman tänään nappasemani kuvan kisuista. Laitan myös kuvia innoittajastani, poikaystäväni isän kauniista piilopuutarhasta Israelin Tel Avivissa, jossa
vierailimme viime kesänä.

Ylhäällä kuvassa Otto ja Niilo sunnuntaipäivän pesuhetkellä.
Oikealla vanha herramme Otto. Se on puoliksi norjalainen metsäkissa ja puolet siitä on maatiaiskissaa. Niilo on edellisten omistajien mukaan rodultaan eurooppalainen.Otto on ollut poikaystävälläni lapsuudesta asti, ja se on tottunut hyvin myös minun asettumiseeni talouden naisedustajaksi. Niilon otimme yhdessä syksyllä 2008. Se oli silloin n. 1,5-vuotias. Kissaherrat ovat tottuneet toisiinsa hyvin, vaikka alussa pitikin sähistä ja parkua. Nyt ne ovat jo hyviä kavereita, mitä nyt ottavat silloin tällöin poikamaisia painiotteluja. Molemmat ovat aika järeän kokoisia kavereita, vaikka Otolla onkin alkanut ikä vähän kadottaa lihasmassaa ja sen paino on viime aikoina vähän pudonnut. Kisut ovat meille rakkaita perheenjäseniä ja ne pyörivät mukana kaikissa arjen hommissa.

Nämä kuvat olen ottanut Israelissa Tel Avivissa poikaystäväni isän luona. Hän on todellinen viherpeukalo ja onnistunut luomaan pienelle pihalleen ihanan "salaisen puutarhan". Vaikka Suomessa ei ole ilmaston puolesta samanlaisia mahdollisuuksia kasvattaa viherkasveja, toivoisin saavani luotua kotiini vähän tämän tyylistä tunnelmaa.

Olen vielä aika huono näiden valokuvien postaamisessa ja asettelussa, toivon mukaan kehityn paremmaksi! Koittakaa kestää! :)

Ideoita!

2010-03-21T11:25:00.014+02:00

Olen ollut viime päivät flunsassa ja nukkunut sen takia aika huonosti. Viime yökin meni vain pyöriessä, niinpä olikin aikaa pohdiskella parvekkeen tulevaisuutta. Olen ajatellut kahta altakastelulaatikkoa, joihin laittaisin joitain köynnöstäviä kukkia. Yksi isompi ruukku/laatikko olisi myös kiva. Seinässä olevaan telineeseen aion kiinittää amppelin. Lisäilen tänne kuvia suunnitelmista, kunhan saan jotakin konkreettista aikaan.

Pengoin kämpän ympäri ja löysin vihdoinkin kadoksissa olleen laturin kameraan. Niinpä nappailin muutamia kuvia tämänhetkisistä huonekasveista:

Tämä kauniin lila krysanteemi tarttui mukaan kukkakaupasta edullisesti. Ainakin vielä se on jaksanut kukkia ja muutama nuppukin on avautumatta.

Tässä vanhempi palmuvehkani, joka ilmeisesti hieman kylmettyi muuton aikana, mutta voi nyt jo paljon paremmin. Pari oksaa se pudotti, mutta nyt on jo uusia pikkuisia tulokkaita puskemassa päätään pinnalle.

Tässä pienempi palmuvehka. Huomasin eilen, että senkin juurelta on nousemassa pieniä uusia varsia. Tämä kävi kissojen käsittelyssä heti meille tultuaan, mutta on jo toipumaan päin. Lehdet tosin ovat vielä reikäisiä.

Tässä rajan toisella puolella jo kerran vieraillut anopinkieli. Se lojui ihan liian pitkään täysin valottomassa tilassa, ja siitä kuolikin iso kasa lehtiä. Nämä kolme kuitenkin jaksoivat sinnitellä. Lisäksi Juurista oli lähtenyt kaksi pientä vartta, toisessa yksi lehtikin. Varret ja uusi lehti ovat tosin lähes täysin valkoiset. Olenko huolimattomuudellani ja laiskuudellani onnistunut luomaan jonkun kummallisen sekasikiön? :D Pohdiskelin pienessä mielessäni, että ehkäpä täysin valoton tila synnytti valkoiset varret ja lehden. Vai näyttävätkö nuoret anopinkielet aina tältä? olen lukenut, että lehdistä tehdyistä pistokkaista tulee yksivärisiä, mutta tuskin kuitenkaan ihan näin vaaleita? Ja nämähän ovt lähtöisin tuosta alkuperäisestä kasvista.

Tässä vielä lähempää toinen lähes valkoinen varsi (toinen näkyy tuossa taustalla). Mielenkiintoista nähdä, mitä tästä kehkeytyy.

Tämä on viimeisin tulokas, eli eilen ostettu reunustraakkipuu. Ennen nukkumaan menoa vanhempi kissoistamme kävi vähän maistelemassa sen lehtiä (kuten kuvassa näkyvätkin nuo muutamat nuupahtaneet lehdet), joten nostin sen yöksi krokeammalle turvaan.

Näistä lähtökohdista on siis tarkoitus lähteä rakentamaan uutta harrastusta ja tätä blogia.

Viherpöpö iski!!

2010-03-20T21:06:00.004+02:00

Nyt se tapahtui. Olen koko 27-vuotisen elämäni ajan odottanut, milloin alan nauttia kasvien kanssa puuhaamisesta, ilman sen suurempaa tulosta. Yritystä on ollut, mutta vieressä olevasta kuvasta voi ihan vapaasti päätellä aiemmat tulokseni ja tämän hetkisen lähtötasoni.
Mutta tänään päässäni naksahti (ilmeisesti tupakkalakon aiheuttaman turhautumisen seurauksena) ja koin vihdoin ja viimein hurahtamisen kasveihin! Silti olen vielä täysin keltanokka ja viherpeukaloni löytyy visusti keskeltä kämmentä.

Olen koko ikäni rakastanut viherkasveja. Lapsena haaveilin kodista, joka muistuttaisi enemmän viidakkoa kuin urbaania- tai edes maaseutuasumusta. Äitini on aina ollut kova kasvi-ihiminen: lapsuudenkodissa meillä kasvoi siellä täällä viherkasveja ja kaiken näköisiä kukkasia. Minullakin oli kaktuksia, joihin olin lapsena myös kovin mieltynyt, mutta yleensä mummo onnistui tappamaan ne liikakastelulla kesälomareissujemme aikana. Äitini on todellinen viherpeukalo myös puutarhassa. Lapsuudenkotini piha onkin kauniin vehreä keidas, jossa äitini jaksaa joka kevät ja kesä möyhiä päivät pitkät. Todettakoon nyt, että en ole perinyt äitini lahjoja. Tähän asti kasvit, tai oikeastaan niiden hoito, ei ole kiinnostanut. Olen ostellut viherkasveja tasaiseen tahtiin ja onnistunut tappamaan niitä vähintään samassa tahdissa.

Nyt olen kuitenkin päättänyt ryhdistäytyä ja tehdä viherkasveista itselleni uuden harrastuksen. Toinen tavoitteeni on tänä keväänä ja kesänä luoda parvekkeelle mukava oleskelutila, johon laittaisin kasvamaan erilaisia kukkasia.

Haasteita viherkasvien kasvattamiselle kodissani tuottavat muutamat seikat: 1.) Kämppämme on auttamattoman pimeä. Asumme katutasossa itä-Helsingissä ja ikkunoiden takana kulkee kävelykatu, joten sälekaihtimet ovat aika usein kiinni. Itse vielä siedän ihmisten tuijottelun sisälle, mutta poikaystävälleni se on liikaa ja usein hän on käynyt kaihtimet sulkemassa jossain vaiheessa päivää, jos itse olen ne aamulla avannut luonnonvalon toivossa. 2.) Asunnossamme ei ole kunnollisia ikkunalautoja, joten suoraan ikkunan eteen ei pysty laittamaan oikein mitään. Tarkoituksenani on hankkia muutamia amppeleita, mutta täytynee pohdiskella niiden kiinitysmekanismeja, koska poraa huushollistamme ei löydy... Näin talviaikaan ikkunat ja ilmastointihormit myös vetävät tosi pahasti, eli sekin asettaa rajoituksia kasvien asettelulle. 3.) Jotta mikään ei olisi liian helppoa, kotoamme löytyy myös kaksi meille hyvin rakasta kissaherraa, jotka valitettavasti rakastavat pureskella viherkasveja vähintään yhtä paljon kuin minä tykkään niitä katsella. Kovin matalalle en voi siis laittaa kasveja, tai lehdet järsitään alta aikayksikön, kun vain meidän omistajien silmä välttää.

Tällä hetkellä kodistamme löytyy kaksi palmuvehkaa, joita en ole ihme kyllä vielä onnistunut tappamaan (toisen lehdet kyllä oavt jo päässeet kerran kissojen käsittelyyn). Tänään ostin reunustraakkipuun ja jään innolla seuraamaan, onnistunko toteuttamaan saman kohtalon sille, kuin tuolle kuvassa olevalle. Yritän kyllä tällä kertaa vähän enemmän suojella sitä ennenaikaiselta kuolemalta. Luulen, että traakkipuu tulee olemaan kissojen suursuosikki. Se on silti nyt kokeen vuoksi vähän matalammalla, koska kissojen ulottumattomista ei vain löytynyt paikkaa. Tänään istutin myös anopinkielen, jonka sain veljeltäni. He ovat avovaimonsa kanssa hyviä viherkasviensa kanssa, ja ovat kasvattaneet anopinkielensä suureksi, josta sitten jatkoivat minulle osan. Valitettavasti tuo osa lojui pitkään istuttamattomana ja pääsi kuivahtamaan&osittain kuolemaan. Mutta toivoa on ehkä vielä. Jään innolla seuraamaan sen kasvun (mahdollista) edistymistä. Laitoin myös anopinkielen lehdistä muutamia pistokkaita tänään juurtumaan: kahteen purkkiin pistokkaita multaan ja yhteen pistokkaita veteen.

Tämän päiväisessä viherpeukalopuuskassani myös kaikkien kasvieni mullat (ja voin sanoa, että kokemusta minulla ei noista multien vaihdoista kovin paljon ole). Periaatteenani kasvienhoidossa taitaa olla kaiken oppiminen kantapään kautta. Olisi myös mukava saada kokeneemmilta vinkkejä ja vihjeitä, jotta voisin mahdollisesti kehittyä!! :)

Tästä on hyvä lähteä kevättä kohti. Voisin alkaa hiljalleen suunnitella myös tuota parvekkeen kevät/kesäilmettä...

Kuvia seuraa, kunhan löydän kamerani laturin! (Muutimme yhteen tammikuussa, mutta vieläkin on kaikki tavarat hukassa...)